Sanojen siivin

Moii 💘 Tässä postauksessa kerron kaikki lempikirjani. Ei, ei mitään alakoulun lempikirjoja lol 😂 Sieltä löytyis ihan liikaa hevoskirjoja ja huumorikirjoja joissa on kuvia... Yök sanon minä nyt 😝 HUOM: Lähes kaikki näistä on YA-kirjoja ja suosittelen tutustumaan tarkemmin useisiin kirjoihin, jos ei vielä lue YA-kirjallisuutta. Mutta on täällä muitakin (nuoremmille) kirjoja ;) Kaikki enemmän lapsille (kuin nuorille aikuisille) suunnatut kirjat merkkaan tähdellä ★ Täältä voi kenties etsiä uutta luettavaa 💫 Kuvailin jokaista kirjaa joillakin sanoilla, jotta löytäisitte oman tyyppiset kirjat helpommin <3 Kuva on Pixabaysta, mutta oon itse muokannut :) 112 - vihaan itseäni , Linnea Parkkonen - upeutta, upeutta ja raakaa elämää Armoton unelma , Riikka Smolander-Slotte - sielua repivä romaani voitoista ja kaikesta karusta ★Cavallonin Kronikat , Kim Forester - fantasia joka sopii hyvin yli 10-vuotiaille, oon tehny tästä esittelyn Tarinametsään.. Girl online , Zoe Sugg - ärsyttävän upea r

Moijj :D Tämä postaus on omistettu Sammaleelle, joka sai mut inspiroitumaan runojen kirjoittamiseen. <3 Elikkäs, pari runoa/jotain runontapaista, jotka ihmeellisen kirjoitusinnon vallassa raapustelin... (⁠｡⁠♡⁠‿⁠♡⁠｡⁠) Katson ulos Nään varjoja, puiden oksista langenneita kuvajaisia Katse kiinnittyy pisteeseen, pieneen perhoseen Sillä on siniset siivet väri utuinen Suuret silmät, maailmaa katsellen Huomaan välkähdyksen: Kadonnut on se uneni perhonen *** Satasen tie mut mennään sataakahtakymppiä Keskipäivä mut se tuntuu auringonnousulta Hymyilen ja vilkutan vastaantulijoille Sun kanssa se tuntuu yllättävän hyvältä *** Hengität niskaani ja sanot: "Luovuta, et koskaan tule pärjäämään" Rimpuilen otteestasi, en kestä enää pidempään Ote tiukkenee Hengitykseni tihenee "Lopeta", minä kähisen "En", sanot silmät vauhkona pyörien Itku alkaa vallata minua Mutta silti tiedän etten voi koskaan lakata rakastamasta sinua *** Motivaationi on hiljalleen palaamassa, joten eh

Hellou 💘 Tämä postaus tässä on aika lyhyt mielipide/ajatuspostaus aiheesta ulkonäkö ja miksi se on yliarvostettua. Tule ihmeessä lukemaan ;) Kuva: Pixabay Mitä väliä ulkonäöllä oikeastaan on? No, kaikki ihmisethän haluavat näyttää siistiltä ja se on täysin normaalia ja hyvä juttu. Muiden ihmisten rakkaus ehkä saadaan paremmin, jos on hieman ehostanut itseään eikä näytä kuolevalta erakolta, joka haisee homehtuneelle banaanille (lol :D). Ja ihmiset yleensä haluavat sulautua joukkoon. Miksi sitten ihmiset haluavat sulautua joukkoon? Mikseivät kaikki voisi vain olla sen näköisiä kuin tykkäävät? Useat varmasti vastaisivat, että "tykkään olla samanlainen kuin muutkin". Mutta miksi? Vastaus on tässä: Ihminen kokee luonnostaan halua kuulua joukkoon. Esimerkiksi nuorilla "joukkoon kuuluminen" tarkoittaa monien mielestä meikkiä, kouluruoan vihaamista ja ehkä myös päihteitä. Mutta ei joukkoon kuuluminen vaadi tuota. Tai jos joillakin vaatii, niin se ei ole kovin hyvä juttu. U

Moihhwhwh :) Nyt olisi teille kirjaesittely. TAAS . Jostain syystä oon nyt alkanut lukemaan enemmän kirjoja. Ja nyt mun tielle on astunut ihana kirja, jonka nyt esittelen... Kirjan nimi: Mallikappale Kirjailija: Juno Dawson Julkaisuvuosi: 2020 Alkuperäinen teos: Meat market Kustantaja: Gummerus Suomentaja: Aura Nurmi Sivumäärä: 438 Ikäsuositus: 12+ (ja tässä kirjassa tota suositusta kannattaa ihan oikeasti totella!!) Kirjan genret: draama (ja romantiikka) Kuvaus (Gummerus): Jana Novak on pitkä ja hontelo lontoolaistyttö, joka tuntee epävarmuutta androgyynistä ulkonäöstään – kunnes hänet yllättäen värvätään mallitoimiston listoille ja sinkautetaan supertähdeksi.  Jana joutuu kuitenkin pian huomaamaan, että muotimaailma on glamourin lisäksi täynnä törkyä: jokaisen kulman takana vaanii petoja, malleja kohdellaan kuin esineitä, ja on vaikea tietää, keneen voi todella luottaa.  Jana saa kokea niin huimaavia huippuja kuin syviä pohjakosketuksiakin. Miten kauneus voi olla niin rumaa? Aito, us

Moi vaan <3 Tämä postaus on hieman erikoinen - tai siis ei mitään sellasta tekstiä tällä kertaa :D Nyt saatte koittaa arvata MINUSTA asioita! Nää ei oo kovin helppoja... Paljastan oikeat vastaukset tämän postauksen kommenteissa 20.7. :) Ja sitten saa oikeiden arvauksien määrän verran jättimansikoita 🍓 Jos saa kaikki viisi oikein... No... Ei kukaan tule saamaan kaikkia oikein, se on IHAN MAHDOTONTA :D Kuva: Pixabay 1) Mikä on mun huonoin koearvosana ikinä? (Vinkki: Tullut seiskaluokalla) 2) Mihin aikaan vuorokaudesta olen syntynyt? (Suurin piirtein, niin kuin vaikka yöllä, aamuyöllä, päivällä, iltapäivällä jne.) 3) Mikä mun lempiväri tällä hetkellä on? (Vinkki: se on PARAS VÄRI MAAILMASSA!! :D) 4. Mikä on mun onnennumero? (Vinkki: yksinumeroinen eli 1-9) 5. Kuinka monta huonekasvia mulla on? (Myös tekokasvit lasketaan) + Kerro yksi syy miksi en tykkää käyttää sanaa "täydellinen" :D Onnea yritykseen, jos joku vaan haluu kokeilla <3

Kuva: Pixabay Heidoo :) Tässä postauksessa esittelen lyhyesti kaksi kirjaa, jotka ovat ainutlaatuisia ja ihania. Ei, ei mitään romaaneja. Vaan... No, tule lukemaan ;) Revi se Kirjailijat: Kaisa Happonen ja Karri "Paleface" Miettinen Kustantaja: WSOY Julkaistu: 2018 Sivumäärä: 120 Revi se on ainutlaatuinen runokokoelma, jonka nappasin kirjastosta mukaan haahuiluni päätteeksi. :) "Runot on toteutettu leikkaamalla, tussaamalla ja irrottamalla sanoja irti kontekstistaan." Eli siis kirjoittajat on vaan ottanut käteensä lehtiä ja alkanut kokomaan niiden sanoista runoja! Ehkä on tuttua alakoulusta? Mulle ainakin on. Leikkaa ja liimaa. :P Tämä teos on oikeesti tosi ihana, täynnä runoja, erilaisuutta ja pohtivia aiheita. Inspiroivat sivut ja kaunis toteutus, sanon mä. Suosittelen ehdottomasti etsimään tämän ohuen mutta niin valloittavan kirjan kirjaston kätköistä! Syitä elää Kirjailijat: Emma Sofianna Söderholm ja Heikki Savola Kustantaja: Otava Julkaistu: 2022 Sivumäärä: 11

Moi taas <3 Tätäkin postausta on vaikeeta kirjoittaa. Miksi? No koska Kim (kirjoitusmotivaatio) on lähtenyt Uranukseen unelmalomalle, niin en tietystikään saa kovin paljoa kauniita sanoja revittyä itsestäni. KURSIVOITUA TEKSTIÄ EI TARVITSE LUKEA!! Oon ajatellut aina, että kirjoittaminen on mun juttu. Ehkä muistatte Tarinametsästä mun ensimmäisen tarinan kun olin joku 5-vuotias? No, senkin mä tein koko sydämelläni. Kirjoittamisen mä olen ottanut aina hieman vakavasti. Joskus tuntuu siltä, että oikeasti kuolisin itkuuni jos en voisi jostain syystä kirjoittaa enää kiemuraisia kirjaimia paperille ja katsoa kuinka niistä tulee lauseita ja lopulta tarinoita. Mutta nyt musta tuntuu, ettei kirjoittaminen olekaan mun sydämenpuolikas. Mä en vaan pysty kirjoittamaan mitään kaunista fiktiivistä tekstiä enää. Mä haluan niin kovasti olla kirjoittajatyttö joka kantaa vihkoa aina kainalossa... Mutta entä jos en ole? Entä sitten? No joo, tietysti voin vaan harrastaa futista ja valokuvausta ja jättää