E ja hän.

Heiiii te ihmiset <3 Siis ajatelkaa, mä kirjoitin teille tarinan. Tai siis ei tää mikään sellainen "tarinatarina" oo. Mutta silti ainakin jotain sinne päin. Eiks se oo tarpeeksi hyvä mulle, motivaationsa menettäneelle? :P No öö menkääpäs lukemaan ;)

Ps. Miks tää nimi ja osa tästä tekstistä muistuttaa mua vähän liikaakin Eleanorista & Parkista 😭 (Hei muuten luin sen äskettäin ja suosittelen lukemaan hiih :))

Alkuperäiset kuvat ilmaisia, mutta mä olen itse muokannut (ei siis saa tallentaa)

Kukaan ei koskaan ollut pitänyt häntä kädestä samalla tavalla kuin E.

Kukaan ei koskaan ollut hymyillyt hänelle yhtä kirkkaasti kuin E.

Kukaan ei yksinkertaisesti ollut mitään verrattuna E:hen.

E oli aina ollut se siistein tyyppi. E ei käyttänyt vapea eikä Snapchattia, mutta silti E onnistui aina olemaan se suosituin.

E ei sietänyt sotkuista pöytää ja vaati järjestystä jokaisen sottaajan edessä. Jokainen aamu E tarkisti reppunsa vielä kerran ja ahtoi sinne kaikki koulukirjat täydellisesti järjestykseen. E oli mieleenpainuva hyvällä tavalla.

Jokainen hymyili E:lle ja jokainen oli E:lle avuliaampi kuin omille vanhemmilleen. E oli keskipiste ja kaikki pitivät E:stä. Ja totta kai myös E piti kaikista.

Mutta E oli hänelle aivan erityinen. Hän on vaatimaton ja erittäin, erittäin ruma poika keskikaupungilta. Hänen elämänsä oli kovin merkityksetöntä. Mutta E teki hänen elämästään merkityksellistä.

E:llä riitti viettelijöitä. Tyttöjä toisensa perään räpsyttelemässä tuuheita silmäripsiään E:lle ja tyttöjä loputtomiin nauramassa E:n välillä tyhmillekin vitseille.

Mutta E:llä oli se ainoa oikea. Hän. Kukaan muu ei tiennyt heistä. Mutta E ja hän tiesivät: he tiesivät toistensa rakkauden roihuavan korkeuksissa.

E ja hän olivat yksinkertaisesti täydellisin pari maailmassa. Salainen homoteinisuhde se kylläkin oli, mutta silti täydellinen.

Kaikki oli liiankin hyvin. E:n ja hänen olisi tietysti pitänyt arvata, että kaikki ei olisi aina hyvin.

Joku yksinäinen juoruilija sai selville E:n ja hänen suhteen ja levitti tietoaan joka puolelle minne kaveripiirit ylettyivät. Ja kaikki saivat tietysti tietää heti. Kaikki olivat järkyttyneitä. Kaikkia järkytti ajatus siitä, että E, se täydellinen E, oli yhdessä jonkun oudon erittäin ruman POJAN kanssa.

Hän oli murtunut. E oli yhä hänen vierellään, mutta yhtäkkiä kaikki tiesivätkin heistä ja puhuivat pahaa koko ajan, joka sekunti - eikä vain silloin, kun katse vältti.

E ei ollut murtunut. Tai kyllä E vähän oli, mutta ei E näyttänyt sitä. E vain yritti hymyillä vaatimattomasti ja olla kuin ennenkin.

Mutta mikään ei ollut niin kuin ennen.

Se oli ällistyttävän kummallista, miten rakkaus pystyikin olla niin herkkää. E ja hän rakastivat toisiaan aina ja ehkä he rakastavat vieläkin. Mutta E ja hän eivät olleet enää koskaan he.

***

Okei tää teksti on kyllä vähän outo 😅 Mutta oon ylpeä et sain EDES JOTAKIN aikaan. :) Teidän mielipiteitä? :D