Tekstit

Uusin postaus

Tokion prinsessa

Kuva
 Heips! Nyt saatte lukea kirja-arvostelun! Onkohan kukaan teistä lukenut tämän kirjan, jonka aion nyt esitellä? Hmm... Ehkä ei. Tule ihmeessä tutustumaan! ;) Tokion prinsessa Etsitkö kirjaa, jossa on romantiikkaa, ylevää hohdokkuutta ja hieman huumoria?  Tokion prinsessa on aivan ihana kirja, jonka lukemista ei voi lopettaa kesken. Takakansi: TAVALLISET PRINSESSAT ON NIIN NÄHTY - TEHKÄÄ TILAA IZUMI TANAKALLE! Syötävän suloinen komedia täynnä keisarillista kimallusta Izumi ei ole koskaan tuntenut kuuluvansa joukkoon. Pienessä kalifornialaiskaupungissa 18-vuotiaan Izzyn ja hänen yksinhuoltajaäitinsä japanilaisuus erottuu joukosta kuin kirsikka kermasta. Izzyn elämä tekee täyskäännöksen, kun hänen isänsä henkilöllisyys paljastuu: hän on Japanin kruununprinssi ja tuleva keisari. Yhtäkkiä Izzy on ihan kirjaimellisesti prinsessa. Hän matkaa Japaniin keisarillisen skandaalin keskelle. Opittavaa on paljon: kieli, kultuuri, komean henkivartijan Akion mielenliikkeet... Prinsessuus ei ole pelkkiä

Me vastaan aikuisuus #1

Kuva
Heips! Kiitos Hertta, sinun ansiostasi muistin että PTM:ssä lupasin aloittaa MVA:n (Me vastaan aikuisuus)! Ja täällä minä aion jatkaa sitä! Tai aloittaa, parempi sana. Kukaan ei varmaan enää muista tämän jatkotarinan ideaa, joten alla olevasta linkistä tai sivuvalikosta pääset sivulle, jolla on lähes samat sanat kuin PTM:ssä. :) Tästä pääset MVA:n esittelysivulle . Nyt on kuitenkin vuorossa ensimmäinen osa! Toivottavasti pidätte (vaikken minä oikein pidä tästä lopusta). ;) Sandra "Keaton laitto viestin; se voitti sen tennismatsin! Mä niin tiesin!" Nyökkään hieman liian viileästi ja avaan auton oven. Tunkeutuminen ulos sujuu tällä kertaa paremmin. Sibleyn perheen auto on niin minimaalisen pieni ja minä niin suuri, että se on aika vaikeaa.  " Sandra ." "No mitä?" kysyn huokaisten ja käännyn ystäväni puoleen. Inhoan tuota justiinsa -ilmettä, jonka hän saa joka kerta aikaan kun en kuuntele häntä. "Etkö sä ole iloinen?" Sibley tuijottaa minua vaativa

Muutama runo

Kuva
Heyy! Tällä kertaa luvassa on harmi vaan taas runoja! Päätin nyt laittaa monta (monta on tässä tapauksessa = kolme) samaan syssyyn, jotta olisi enemmän luettavaa. Jep, mun runot sattuvat usein olemaan aika lyhyitä. Nyt saatte lukea yhden normaalin runon, yhden huonon runon ja yhden hieman erilaisen runon. :D Enjoy! Kuvat ovat Pixabaysta . En löytänyt hyvää kuvaa tälle runolle, joten tämä saattaa vaihtua. Pintaraapaisu Sä huudat. Viilto toisensa perään painuu sun ihoon. Sun katseesta hehkuu kipu. Sä et ymmärrä.  Sua vaan sattuu. Sä et tajua todellisuutta. Sä et katso syvemmälle. Sulle maailma on vaan pintaraapaisu. Mutta mä tiedän: Sä et koskaan tule saamaan irti  yhtään enempää. Mä valitsin kaiken Luulitko että mulle riittäis? Toiveet toteutuvat silmieni edessä jonona, kuin sun pieleen mennyt kirjadominoefekti. Ne kumartaa mulle, vannoo uskollisuutta "Kaikki tai ei mitään", mulle sanottiin. Piti valita. Ja mä valitsin sen suuremman, voimakkaamman - kaiken. Sullakin oli tilais

Ikuisuuden jälkeen

Kuva
Hej! Nyt te lukijat saatte lukea tarinan. 😀 Lyhyen... Hmm... Haluaisitteko vaihteeksi pitkiä tarinoita? Tai kenties jatkotarinoita? Ups, meinasin jo spoilata tämän koko idean... Tekstit on tehty tulkittaviksi, eikös se pidä yleensä paikkaansa? Käyttäkää vapaasti mielikuvitustanne. Mistä tämä tarina kertoo? ;) Ps. Viljalle kiitos, sillä hän keksi tämän tarinan nimen. <3 Sormet jäätyneitä kuin mitkäkin jääpuikot avaan Whatsapin ja luen Ennin uusimman viestin. Ollaanko me oikeesti tekemässä näin?? Mä en voi uskoaaa... Mua jännittää - siis hyvällä tavalla! Hymynkare nousee suupieleeni ja näpyttelen vastauksen. Sormeni tuskin liikkuvat, mutta saan laitettua kelpo viestin. Kirjoitusvirheitä tulee muutama, mutta enhän minä niistä välitä. Mutta harmi vaan Enni välittää. Jep, mutya hei, me ollaa haaveitu tästä THE SUURI IKUISUUD! Luota muun. ❤️ En malta pysyä paikoillani. Hyppelyni näyttää varmasti mielipuoliselta, mutta kuka pysähtyisi katsomaan minua täällä synkkämielisessä maailmassa? Äs

Kyynelten juovittama maa

Kuva
Heips! Oletteko valmiina lukemaan lyhyen tarinanpätkän? (Eikö ole ilmiselvää että tarinanpätkä on lyhyt...?) No, täältä pesee. Toivon että pidätte, ja toivon myös kovasti ettei tämä pätkä ole kovin iloista luettavaa. :) (Outo toive... Mutta se on totta! :D) Kyynelten juovittama maa Kaduilla kävellessäni en näe enää toivoa.  Edes se ei auta, että kaivautuu syvälle sinooperinpunaiseen sadetakkiin ja yrittää hartaasti muistella, kuinka nauroi yhdessä parhaan ystävänsä kanssa. Mikään ei enää auta. Jokaisen sydän repeytyy kahtia, eikä sitä voi korjata kuumaliimalla. Enkä näe enää vuoria. En puita. En iloa... Annetaan vain sateen huuhtoa maailma. Annetaan sen huuhtoa maailma kylmällä, vihlovalla vedellään ja tummentaa kadut kyynelillään. Annetaan pienien pilkahduksien himmentyä. Annetaan varjojen kasvaa ja levittäytyä kaikkialle. Kurkkuani kuristaa. Sitä on jatkunut jo viikkoja, liian pitkiä viikkoja, jotka toisensa perään tummentavat maailmaa. Putiikkien ennen iloisesti toitottavat "op

Ei kukaan

Kuva
Moiks! Tänään saatte kuulla runon. Kyllä vain, RUNON. Koitan saada jonkun tarinan aikaiseksi perjantaihin mennessä, mutta en lupaa mitään.  En tiedä itse mitä mieltä olen tästä, joten toivottavasti te osaatte kertoa oman mielipiteenne! No, ei sen kummempia tähän alkuun. 🖤 Ei kukaan Kukaan ei halaa sua kun sä itket. Kukaan ei kuule sua kun sä huudat apua. Kukaan ei katso sua sillä tavalla.  Eikä kukaan ei sano sulle että oot kaunis. Sä oot muille vaan varjo. Haamu. Tuntematon. Liian himmeä ollakseen totta. Sä loistat vain öisin Mutta kukaan ei ole näkemässä sua. Eikä sun sisäistä kauneutta. Eikä sun myrskyävän kauniita silmiäsi. Kukaan ei anna sulle mahdollisuutta. Ei edes sitä ensimmäistä. Sä olet muille vain Ei-kukaan. Vaikka oikeasti sä olet koko maailma.

Perho - millainen hän on?

Kuva
Heissan! 🖤 Luuletteko tuntevanne minut? Tässä postauksessa kerron itsestäni niin paljon, että varmasti jotain uutta tulee vastaan. 😉 Tai jos ei tule, niin voin antaa kunnon taputukset. 👏 Tämä ei virallisesti kuulu tämän blogin aiheeseen, mutta päätin nyt kuitenkin tehdä tämän ennen varsinaisia tarinoita & muuta sellaista.  Perho - millainen hän oikeastaan on? Niin kuin varmaan huomasitte, tätä blogia kirjoittelee 13-vuotias itä-suomalainen tyttö, Perho. Mutta millainen oikeastaan olen? Nyt kerron itsestäni aika paljon, ehkä voit samaistua johonkin? Miltä näytän? Tummat silmät ja kiharat hiukset - se olen minä. Monet kadehtivat luonnonkiharoita. (Koska suurimmalla osalla suomalaisista on suorat hiukset.) Mutta minä en. Minä omistan sellaiset. Ja minä  vihaan niitä. Ne eivät ikinä suoristu ja vain harvoin saan ne näyttämään hyvältä. Hiukseni ovat yhtä kuin ongelma. Olen blondi, mutta pahoin pelkään että minusta tulee ajan myötä brunette, sillä hiuksieni juuret ovat aika tummat. En

Alkupostaus & asiaa

Kuva
  Hei sinä! Onpa ihanaa, että olet löytänyt tänne! ❤️  Täällä kirjoittelee se sama Perho, joka piti Tarinametsää. Valitettavasti jouduin lopettamaan sen päivittelemisen. Minulla on syyni, joten toivoisin ettette kyselisi siitä. 🙃 Mutta bloggaamisesta en voisi luopua! Ette pääse minusta eroon näin nopeasti. 😈😂 Muiden syideni ohella tajusin, että Blogger on paljon laadukkampi paikka pitää blogia. Bloggeria eivät ainakaan riivaa samanlaiset ongelmat, kuin Blogaajaa. Se ainakin oli karseaa, kun ei päässyt edes omaan blogiin, kun koko Blogaajassa oli joku virhe. Sinne tulee sellaisia vähän väliä - onneksi täällä ei tarvitse huolehtia niistä. (Vaikka eihän se mahdotonta ole, että tännekin voisi tulla sellainen.) Siinä yksi perustelu, miksi vaihdoin blogialustaa! Tämä blogi tulee olemaan melko samanlainen, kuin Tarinametsäkin. Tarinapainotteinen tietysti. Mutta nyt tällä on vähän osuvampi nimi, sillä tänne julkaisen kaikkea muutakin! Runoja saattaa tulla aika paljon, mutta kertokaa komment